Kaikkivoipa sähköposti

Monen mielestä on olemassa yksi työkalu, joka sopii kaikkeen – sähköposti.

Jos sinun pitäisi valita yksi ainoa jalkinetyyppi, jota käyttäisit Suomessa vuoden ympäri joka päivä, niin minkä seuraavista valitsisit: rantasandaalit, kumisaappaat, lenkkitossut vai juhlakengät?

Sandaaleissa jäätyy varpaat syyssateella, juhlakengät tärveltyvät rantahiekassa, kumisaappaissa on ikävä tanssia häitä ja lenkkitossut kastuvat läpimäriksi talviloskassa.

Yhtä hyvää vaihtoehtoa ei siis ole. Ainoa vaihtoehto lienee kumisaappaat, joissa jalat pysyvät kuivina syksyn ja talven läpi. Ne ovat siis selkeästi paras vaihtoehto, jos aikoo pysyä terveenä, vaikka ne näyttävät vähän hassuilta juhlissa ja tuppaavat hölskyä jaloissa juoksulenkillä.

Onneksi me voimme valita oikeat jalkineet oikeaan tarkoitukseen. Kyse on siis niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin työkalujen erikoistamisesta. Ihmiset ovat todenneet tämän hyödylliseksi jo tuhansia vuosia sitten. Itse en ainakaan kuori perunoita kirveellä, kun jossain vaiheessa on keksitty paremmin kuorimiseen sopiva terä, eli kuorimaveitsi.

Kommunikaatioevoluution multihuipentuma

Monen mielestä on kuitenkin olemassa yksi työkalu, joka sopii kaikkeen ­– nimittäin sähköposti. Sähköposti on kommunikaatioevoluution multihuipentuma. Kaiken pystyy säilyttämään sähköpostissa, siellä asuvat viestit, tehtävät, muistutukset, sopimukset jne.

Todella monet yritykset käytännössä käyttävät sähköpostia myynnin ohjaukseen, tiedon jakamiseen, sopimusten laatimiseen jne., sen enempää asiaa ajattelematta. Sähköposti vaikuttaa olevan kaikkivoipa! Itse en kuitenkaan jaksa uskoa sen olevan helpoin, edullisin ja paras tapa.

Erikoistuneilla työkaluilla on mahdollista saada merkittävästi parempaa jälkeä fiksummin, nopeammin ja edullisemmin. Ettei olisi nyt käynyt niin, että vertauskuvallisesti istut paraikaa tietokoneesi tai padisi ääressä kumisaappaat jalassa ja ajattelit lounaalla käyttää välineinä haarukkaa ja ehkä kirvestä?

Omakohtainen esimerkki: tein juuri äskettäin salassapitosopimuksen yhden alihankkijamme kanssa. Prosessi vaati 16 sähköpostia, 5 dokumenttiversiota ja 6 henkilöä kahdesta eri firmasta lähettelemään posteja ja liitteitä ristiin rastiin. Mistä ihmeestä voin tietää, kuka on viimeksi hyväksynyt kunkin version tuosta dokumentista ja onko juuri tässä sähköpostissa olevassa liitteessä nyt kaikkien tarpeellisten henkilöiden hyväksyntä? Väitän, ettei se helposti onnistu.

Kyseessä oli onneksi yksinkertainen kahden sivun sopimus, mutta tuonkin aikaansaaminen vaati jo erittäin paljon aikaa ja vaivaa. Kokemuksia on myös paljon monimutkaisemmista sopimuksista, joissa on useita osapuolia ja kymmeniä sivuja. Surullinen fakta on, että sopimusten pyörittelyyn sähköpostilla käytetään aikaa todella paljon.

Tällä hetkellä sähköposti on de facto -tapa neuvotella sopimusten sisällöstä. Olisiko mahdollista kehittää työkalu, joka toimisi nimenomaan helppona ja nopeana sopimusten neuvottelun ja hyväksynnän välineenä?

Uskon, että on. Lähdenkin tästä keskustelemaan tuotekehitystiimimme kanssa aiheesta :)

–Jaan

PS. Jo tehtyjen sopimusten hoitoon ja hallintaan löytyy jo nyt apua – www.sopima.fi

Sopimustenhallinta ei toimi!

Sopimustieto osaksi päivittäistä liiketoimintaa – yksinkertaisesti, nopeasti ja helposti. Naulan kantaan.

”Monimutkaisuudesta on tullut itseisarvo”, lataa kauppatieteiden tohtori Teemu Kokko Talouselämä-lehdessä, ja jatkaa:  ”Yksinkertainen ratkaisu voittaa aina monimutkaisen, vaikka hintana olisikin muutaman ”lisäominaisuuden” puuttuminen.”

Tämä sopii loistavasti useimpiin ohjelmistopalveluihin – ja myös sopimustenhallintaan. Otsikon tokaisuun kannusti asiakaskunnasta ja kentältä saatu palaute. Perinteinen lähestymistapa sopimusten haltuunottoon ja hoitoon on aivan liian vaikea ja raskas, eikä hyvä tahto laittaa asia kuntoon riitä.

Monet asiakkaamme ovat kertoneet käyneensä jo kaksi tai kolme taistelua (lue: tietojärjestelmäprojektia) sopimustenhallinnan kuntoon laittamiseksi.

Asiakkaamme Digital Chocolaten Legal Councel Jukka Ilveskoski pohti asiakastilaisuudessamme miksi uudenlainen sujuvaan tiedonjakamiseen perustuva sopimustenhallinta on heille oleellista ja hän kiteytti asian näin:

Sopimuksia ei tehdä pöytälaatikkoon ja/tai sähköpostiin. Pääsy sopimuksen tietoihin on taattava niille, joille se kuuluu – ja on taattava jatkuvuus henkilöistä riippumatta.

Rohkenen ehdottaa sopimusten hoitoon ja hallintaan samaa tapaa kuin nykyaikaisessa uusien työkalujen tukemassa viestinnässä. Unohdetaan sopimustenhallinnan ’piilotettu arkisto’ ja ’sähköpostijumppa’ ja siirrytään vaiheittain tapaan, jossa liiketoiminnassa tarvittava tieto löytyy heti  ja on helppo jakaa kollegoiden ja sopimuskumppaneiden kesken.

Miksi ja miten?

Tähän on useita syitä ja vastauksia. Sopimustenhallinnan asiantuntija Helena Haapio on teoksessa “Yritysten sopimus- ja vastuuketjut” todennut, että  80 % yrityksen toiminnoista perustuu sopimuksiin. Samaan aikaan tutkimus kertoo, että 20 % sopimuksista on pysyvästi kateissa – ja tallessa oleviinkaan ei kaikilla liiketoiminnasta vastaavilla aina ole välitöntä pääsyä. Varsin huono yhtälö liiketoiminnan sujuvuuden ja myös yrityksen riskienhallinnan kannalta.

Lakiammattilaiset pohtivat samoja teemoja, tässä muutama poiminta:

”Verrattuna dokumenttien hallintaan, aito sopimuksenhallinta on väline, jolla vaivalla neuvotelluista sopimuksista ja niiden perusteella harjoitettavasta liiketoiminnasta saadaan tehot irti ja käytetään sopimuksia myös keinona tukea yrityksen strategisia valintoja ja vahvistaa kilpailuetua.”
Lakimies Petteri Günther, Lexia Oy

”Itse uskon, että viiden vuoden kuluttua asianajajan ja asiakkaan välistä tietojenvaihtoa hoidetaan monien rajapintojen yli. Sähköposti on varmasti edelleen tärkeä, mutta rinnalle tulee muita. Ehkä sähköinen sopimusarkisto on yksi polku, jonka kautta asianajotoimisto voi oppia toimimaan asiakkaiden kanssa uusien välineiden kautta.” Asianajaja Samuli Simojoki,  Borenius Oy

Isoja tavoitteita, jotka vaativat, ei vain uusia työkaluja, vaan myös lievää asennemuutosta. Asiaan kannattaa tarttua samantien, sopimustiedon viiveetön hyödyntäminen on yritykselle selkeä kilpailuetu.

Siinä joitakin oivia näkökulmia asiaan. Me kaikki Sopimassa, samoin kuin lakiasiantuntijakumppanimme, haluamme herättää keskustelua helposta sopimisesta. Tavoitteenamme on ’demystifioida’ sopimusten hoito ja hallinta.  Syksyn motoksi ehdotamme: Sopimustieto aidosti osaksi käytännön päivittäistä liiketoimintaa!

Lainaan loppuun vielä tohtori Teemu Kokon sanomaa:

Tulevaisuuden kuluttaja arvostaa yksinkertaisuutta, helppoutta ja nopeutta. Todellista asiakassuuntautuneisuutta on kyky yksinkertaistaa ja tiivistää vaikeita asioita.

Naulan kantaan. Sopimustiedon hallinta tuntuu usein vaikealta, mutta sen ei tarvitse olla sitä.

–Riitta

Follow

Get every new post delivered to your Inbox.