Sopimustenhallinta ei toimi!

Sopimustieto osaksi päivittäistä liiketoimintaa – yksinkertaisesti, nopeasti ja helposti. Naulan kantaan.

”Monimutkaisuudesta on tullut itseisarvo”, lataa kauppatieteiden tohtori Teemu Kokko Talouselämä-lehdessä, ja jatkaa:  ”Yksinkertainen ratkaisu voittaa aina monimutkaisen, vaikka hintana olisikin muutaman ”lisäominaisuuden” puuttuminen.”

Tämä sopii loistavasti useimpiin ohjelmistopalveluihin – ja myös sopimustenhallintaan. Otsikon tokaisuun kannusti asiakaskunnasta ja kentältä saatu palaute. Perinteinen lähestymistapa sopimusten haltuunottoon ja hoitoon on aivan liian vaikea ja raskas, eikä hyvä tahto laittaa asia kuntoon riitä.

Monet asiakkaamme ovat kertoneet käyneensä jo kaksi tai kolme taistelua (lue: tietojärjestelmäprojektia) sopimustenhallinnan kuntoon laittamiseksi.

Asiakkaamme Digital Chocolaten Legal Councel Jukka Ilveskoski pohti asiakastilaisuudessamme miksi uudenlainen sujuvaan tiedonjakamiseen perustuva sopimustenhallinta on heille oleellista ja hän kiteytti asian näin:

Sopimuksia ei tehdä pöytälaatikkoon ja/tai sähköpostiin. Pääsy sopimuksen tietoihin on taattava niille, joille se kuuluu – ja on taattava jatkuvuus henkilöistä riippumatta.

Rohkenen ehdottaa sopimusten hoitoon ja hallintaan samaa tapaa kuin nykyaikaisessa uusien työkalujen tukemassa viestinnässä. Unohdetaan sopimustenhallinnan ’piilotettu arkisto’ ja ’sähköpostijumppa’ ja siirrytään vaiheittain tapaan, jossa liiketoiminnassa tarvittava tieto löytyy heti  ja on helppo jakaa kollegoiden ja sopimuskumppaneiden kesken.

Miksi ja miten?

Tähän on useita syitä ja vastauksia. Sopimustenhallinnan asiantuntija Helena Haapio on teoksessa “Yritysten sopimus- ja vastuuketjut” todennut, että  80 % yrityksen toiminnoista perustuu sopimuksiin. Samaan aikaan tutkimus kertoo, että 20 % sopimuksista on pysyvästi kateissa – ja tallessa oleviinkaan ei kaikilla liiketoiminnasta vastaavilla aina ole välitöntä pääsyä. Varsin huono yhtälö liiketoiminnan sujuvuuden ja myös yrityksen riskienhallinnan kannalta.

Lakiammattilaiset pohtivat samoja teemoja, tässä muutama poiminta:

”Verrattuna dokumenttien hallintaan, aito sopimuksenhallinta on väline, jolla vaivalla neuvotelluista sopimuksista ja niiden perusteella harjoitettavasta liiketoiminnasta saadaan tehot irti ja käytetään sopimuksia myös keinona tukea yrityksen strategisia valintoja ja vahvistaa kilpailuetua.”
Lakimies Petteri Günther, Lexia Oy

”Itse uskon, että viiden vuoden kuluttua asianajajan ja asiakkaan välistä tietojenvaihtoa hoidetaan monien rajapintojen yli. Sähköposti on varmasti edelleen tärkeä, mutta rinnalle tulee muita. Ehkä sähköinen sopimusarkisto on yksi polku, jonka kautta asianajotoimisto voi oppia toimimaan asiakkaiden kanssa uusien välineiden kautta.” Asianajaja Samuli Simojoki,  Borenius Oy

Isoja tavoitteita, jotka vaativat, ei vain uusia työkaluja, vaan myös lievää asennemuutosta. Asiaan kannattaa tarttua samantien, sopimustiedon viiveetön hyödyntäminen on yritykselle selkeä kilpailuetu.

Siinä joitakin oivia näkökulmia asiaan. Me kaikki Sopimassa, samoin kuin lakiasiantuntijakumppanimme, haluamme herättää keskustelua helposta sopimisesta. Tavoitteenamme on ’demystifioida’ sopimusten hoito ja hallinta.  Syksyn motoksi ehdotamme: Sopimustieto aidosti osaksi käytännön päivittäistä liiketoimintaa!

Lainaan loppuun vielä tohtori Teemu Kokon sanomaa:

Tulevaisuuden kuluttaja arvostaa yksinkertaisuutta, helppoutta ja nopeutta. Todellista asiakassuuntautuneisuutta on kyky yksinkertaistaa ja tiivistää vaikeita asioita.

Naulan kantaan. Sopimustiedon hallinta tuntuu usein vaikealta, mutta sen ei tarvitse olla sitä.

–Riitta

Missä ongelma, siellä juristi.

Samuli Simojoki | Partner, Attorneys at law Borenius Ltd

Sopiman blogissa vierailevien lakiasiaintuntijoiden sarjan aloittaa asianajaja, osakas Samuli Simojoki Asianajotoimisto Borenius Oy:stä. Hän on Borenius Oy:n media- ja teknologiaryhmän vetäjä ja toimii neuvonantajana immateriaalioikeuteen, teknologiaoikeuteen, mediaan sekä IPR-strategioihin liittyvissä kysymyksissä ja yritysjärjestelyissä. Borenius Oy on Sopiman yhteistyökumppani.

—–

Miksi asianajotoimiston pitäisi olla kiinnostunut siitä, minne ja miten asiakkaat tallentavat sopimusdokumenttinsa? Kysehän on asiakkaan sisäisestä prosessinhallinnasta ja sen teknisestä ratkaisusta.

Vastaus on tietenkin ilmeinen – perussuomalaisia lainaten: missä ongelma, siellä juristi. Sopimustenhallinta on nimittäin tutkitusti asiakkaiden hankalaksi kokema asia.

Käytännön kokemukset osoittavat, että sopimusdokumenttien arkistointi ja saatavuus yritysten sisällä on jatkuva ongelma, johon liittyy myös juridisia vastuita ja riskejä:

  • Sopimuksiin sisältyvä tieto ei ole niiden saatavilla joiden saatavilla se pitäisi olla.
  • Sopimuksien määräpäivät unohtuvat ja seuraa oikeudenmenetyksiä.
  • Vanhoja sopimuksia ei löydy, ja kukaan ei oikein tiedä mitkä sopimukset ovat enää voimassa.
  • Avainhenkilöiden lähtiessä vastuiden siirto on vaikeaa jos sisäisiä vastuutietoja ei ole koottuna.

Sopimusarkistojärjestelmät ovat erinomainen lähtökohta sopimushallinnan järjestämiseen. Fiksut arkistointijärjestelmät oikein käytettynä varmistavat sopimusten saatavuuden ja tarvittavat muistutukset määräajoista.

Pelkkä tekninen järjestelmä ei kuitenkaan ratkaise sopimushallintaa, vaan myös prosessit täytyy saada kuntoon: sopimukset ja niiden tiedot täyttyy syöttää arkistojärjestelmään, ja tietoa ja käyttöoikeuksia tulee pitää ajan tasalla. Tämä on monelle yritykselle iso haaste, ja usein sopimusten hallinnan ongelmat kiteytyvätkin prosessinhallinnan ongelmiin kuin teknisen alustan puutteisiin. Asianajotoimisto voi tarjota tässä apua.

Suurempi mielenkiinto asianajotoimistoilla pitäisi kuitenkin kohdistua uusiin teknisiin rajapintoihin asiakkaiden kanssa. Kun asiakas ottaa käyttöön sähköisen sopimusarkiston, asianajotoimistolla voi olla sähköpostin rinnalla toinen keino jakaa aineistoa asiakkaan kanssa. Voisiko sopimusarkistossa esimerkiksi ylläpitää asiakkaiden sopimusmalleja?

Asianajotoimistojen sisäisen asiakirjahallinnan järjestelmät ovat yleensä kehittyneitä ja niihin on investoitu merkittäviä määriä rahaa ja aikaa. Samaan aikaan rajapinta asiakkaisiin on säilynyt melko muuttumattomana: sähköposti. On hämmästyttävää, miten pitkään sähköposti on säilyttänyt asemansa lähes ainoana dokumenttien jakomenetelmänä.

Itse uskon, että viiden vuoden kuluttua asianajajan ja asiakkaan välistä tietojenvaihtoa hoidetaan monien rajapintojen yli. Sähköposti on varmasti edelleen tärkeä, mutta rinnalle tulee muita. Ehkä sähköinen sopimusarkisto on yksi polku, jonka kautta asianajotoimisto voi oppia toimimaan asiakkaiden kanssa uusien välineiden kautta.

Follow

Get every new post delivered to your Inbox.