Talous-, hallinto- ja tietohallintojohto sopimusniiloina

Talous- ja hallintojohtaja, pidä huolta sopimusten toteutumisesta ja minimoi samalla sopimusriskit.

Tietoviikon tietohallintojohdolle suunnatussa artikkelissa ”CIO, oletko ulkoistanut liikaa?” pohdittiin tietohallintojohdon roolia ja tehtäviä ulkoistumisboomissa ja -paineissa.  Artikkeli listaa seitsemän hälytysmerkkiä, jotka ovat signaaleita hallinnan osittaisesta menettämisestä.

Vaikka artikkelin lähestymiskulma onkin ulkoistussopimukset, niin osa pohdinnoista osuu tarkasti myös muiden tukifunktioiden arkeen. Aivan samanlaisia hallinnan paineita kohdistuu tietohallinnon ohella myös talous- ja hallintojohtoon sekä henkilöstövastaaviin. Miten hyvin yksikkösi hankinta- ja yhteistyösopimukset ovat hallussa? Onko sinulla kokonaiskuva vastuullasi olevasta sopimuskannasta?

Tukifunktioiden johto  sopimusniiloina ja paperiarkiston vankeina  

Kun asiaa katsotaan sopimusten hoidon ja hallinnan näkökulmasta, Tietoviikon listan kohdat ”It-johtaja hukkuu paperipinojen alle” ja erityisesti ”It-päättäjistä on tullut sopimusniiloja” osuvat kivuliaasti sopimusten hoitoon yleisesti. Talous- ja hallintojohto sekä tietohallinto & henkilöstöjohto ovat vastuussa yksikkönsä sopimuksista; luonnollisesti niiden tekemisestä ja solmimisesta, mutta myös niiden toteutumisesta.

Laadintavaiheessa käytetään usein lakiammattilaisten apua, mutta allekirjoituksen jälkeen sopimus ja siinä sovitut vastuut ja hyödyt ovat yksikön johdon vastuulla, ja se unohtuu helposti. Tavallista on, että sopimus kaivetaan esiin kun joku kysyy siihen liittyen jotakin, tai vasta kun ’piru on merrassa’.

Sopimuksissa sovitun toteutumisen seuranta ei ole vaikeaa. Sen tulisi olla osa jokapäiväistä bisnestä, sillä se on myös keskeinen osa organisaation riskienhallintaa. Tästä laistetaan usein yksinkertaisesti siksi, että se on hankalaa. Kun sopimustieto on paperiarkistossa, dokumentinhallintajärjestelmän uumenissa tai sähköpostissa, se on usein työlästä löytää.

Tutkimme syksyllä sopimustenhallinnan tilaa Suomessa ja karu todellisuus usemmissa organisaatioissa on se, että tukifunktioissa hallinnosta vastaavat henkilöt tekevät (tai teettävät) valtavan määrän manuaalista työtä, jotta sopimukset olisivat edes jotenkin hanskassa. Tarpeeton paperityö/manuaalinen työ = turhia  kustannuksia ja tiedostamattomia riskejä.

Kolme ehdotusta talous- ja hallintojohdolle sekä tietohallinnolle

  1. Paranna sopimusten toteutumista. Älä unohda sopimusta allekirjoituspäivän jälkeen, vaan panosta sopimuksen toteutumisen seurantaan ja varmistamiseen yhtä paljon kuin sopimuksen laadintaan. Hyödyt ovat tuntuvia.
  2. Tavoittele läpinäkyvyyttä osana sopimusriskien hallintaa. Varmista, että sopimustieto on sitä tarvitsevien kollegoiden saatavilla (vaikka olisit itse poissa toimistolta).
  3. Tarkkaile paljonko omaa työaikaasi tai assistenttisi työaikaa kuluu sopimustietojen etsimiseen (sähköpostista, dokumentinhallintasysteemistä).  Saatat yllättyä.

Sopimusasioiden kuntoon laittaminen on tuottava askel ja myös työpäivän helpottaja henkilökohtaisella tasolla. Se on myös oleellista liiketoiminnalle siinä missä organisaatiosi toiminnanohjaus- ja asiakkuudenhallintahankkeetkin. Mutta paljon helpompi rasti.

–Riitta

PS. Mikäli aihe kiinnostaa, katso myös ”Viisi kysymystä sopimustenhallinnasta

Sopimustenhallinta kuntoon: Kaksi kysymystä Sinulle

Näkymä Helsingin Kluuvikadulta viime talvena. Huonosti hallussa oleva sopimuskanta on kuin 'fillari hangessa'. Kannattaa kaivaa se esiin.

Laadin aiemmin lyhyen sopimustenhallinnan tilan pikatestin, jossa listasin organisaation sopimuskannan hyvään hoitoon liittyvät viisi avainasiaa – löydät ne täältä.

Vuoden lopuksi innostuin laatimaan vielä yksinkertaisemman testin: kaksi kysymystä sopimustenhallinnasta.

  1. Tiedätkö organisaatiosi sopimusten arvon ja niiden määrän?
  2. Tiedätkö sopimusten vastuuhenkilöt? Tai oikeastaan: tietävätkö he vastuustaan?

Näistä asioista sinun tulisi olla kartalla. Edes jollakin tasolla. Jos vastauksesi kysymyksiin on ’en tiedä’, ’ehkä’, ‘osin’ tai se kuuluisa ’joku muu’ tietää, otat tarpeettomia riskejä. Voisi sanoa, että fillarisi on hautautunut lumen alle ja on mahdotonta polkea eteenpäin!

Alla listattuna vinkkejä ensiaskeliksi, joilla sujuvoitat arkea sopimusten parissa ja samalla pienennät roimasti sopimuksiin liittyviä riskejä.

Kysymykseen 1. auttaa sopimuskannan haltuunotto (edes) perustasolla. Jos edessä on iso savotta, tee asiat vaiheittain, mutta aloita heti. Listaa to-do-listalle ainakin seuraavat tehtävät:

Tehtävä 1. Selvitä mitä erityyppisiä sopimuksia organisaatiossasi on. Toimialasta riippuen sopimustyyppejä voi olla suurikin määrä:

  • Asiakas/myyntipuolella: myyntisopimus, konsulttisopimus, toimeksiantosopimus, jälleenmyyntisopimus, lisenssisopimus ja alihankintasopimus.
  • Tuotannon puolella: ostosopimus, palvelutasosopimus, puitesopimus, jakelusopimus, projektisopimus. 
  • Toiminnan kehitykseen liittyviä sopimuksia: salassapitosopimus, yrityskauppasopimus, rahoitussopimus, Escrow-sopimus, osakassopimus ja yhteistyösopimus. 
  • Toiminnan tukisopimuksia: vakuutussopimus, työsopimus, leasingsopimus, johtajasopimus, vuokrasopimus ja huoltosopimus.

Jo pienenkin sopimusmäärän kanssa voi olla haasteita jos ne ovat kovin hajallaan organisaatiossa eikä kenelläkään ole kokonaiskuvaa sopimuskannasta ja sen arvosta.

Tehtävä 2. Selvitä mitkä yksiköt erityyppisiä sopimuksia tekevät ja minne ne arkistoidaan juuri nyt.

On mahdollista, että osastokohtaisesti sopimukset ovat keskitetysti säilössä, mutta koko organisaation tasolla kokonaiskuvaa ei ole.

Tutkimme syyskuussa suomalaista sopimustenhallintaa ja eräs esille noussut yleinen haaste oli se, että sopimuksilla oli vastuuhenkilö, mutta henkilö ei tiennyt asiasta! SopimusBarometri 2011 -tutkimuksesta selviää myös tavanomaisimmat arkistointitavat. Tekemäämme tutkimukseen voit tutustua täällä.

Tehtävä 3. Selvitä millä resursseilla (esim. harjoittelija) keskeinen sopimustieto olisi mahdollista kerätä eri puolilta organisaatiota.

Tämä vaihe ei ole herkkua, mutta älä anna tämän vaiheen olla pullonkaulana – löydät varmasti resurssin, joka voi auttaa käytännön työssä kunhan olet itse maalannut tavoitetilan selkeästi. Kun saat tämän vaiheen suunniteltua, olet jo pitkällä.

Kysymys 2. ”Onko sopimuksilla vastuuhenkilöt?” on helpompi askel.

Kun sinulla on eri sopimustyypit ja eri osastojen sopimusten käsittely- ja arkistointitavat selvillä, voit vastuuttaa kullekin alueelle/sopimustyypille nimetyt vastuuhenkilöt. Keskeistä on pitää huolta siitä, että vastuu kirjataan ylös ja että ko. henkilö on itse tästä tietoinen.

Anna lahja sekä organisaatiollesi että itsellesi

Hallussa oleva sopimuskanta, sen arvo toimittajittain, asiakkaittain tai muulla sinulle sopivalla jaolla on hyvää tietoa päätöksenteon ja suunnittelun pohjaksi. Myös auditoinnissa tarvitaan tätä tietoa. Kun vielä vastuut ovat selkeitä, niin avot.

Aikaasi ja kaistaa vapautuu sopimusten metsästyksen sijasta muihin tehtäviin, asialla on siis organisaation saamien hyötyjen lisäksi vahva ”personal ROI”. Eli luvassa on myös henkilökohtainen lahja: mielenrauhaa ja vähemmän stressiä!

Rentouttavaa ja stressitöntä Joulunaikaa!

Riitta & Sopiman tiimi

PS. En malta olla mainitsematta, että tämän perusasioiden kuntoon laittamisen voi hoitaa Sopimalla: kaikki sopimukset ja niiden sisältämät sitoumukset ovat keskitetysti käsillä ja raportoitavissa. Lisäksi palvelu muistuttaa automaattisesti vastuuhenkilöitä kun on aika toimia jonkin sopimuksen osalta. Asiat eivät roiku muistin varassa ja sitä rasittamassa.

Pikatesti: Viisi kysymystä sopimustenhallinnasta

Hyvin hallittu sopimuskanta on kuin hyvä setti työkaluja, kaikki helposti käsillä silloin kun on kaappi koottavana.

Elokuu tuntuu kesäloman jälkeen uudelta alulta. Energiaa on kerätty varastoon ja uusille ideoille on tilaa. Töihin palatessa moni meistä siivoaa työpöytänsä, taltuttaa pursuilevan inboxinsa ja laatii puuhakkaana työlistan.

Ehdotan, että lisäät työlistallesi uuden kohdan: sopimustenhallinnan tilan pikatesti. Teet sen helposti, kysy nämä viisi kysymystä itseltäsi ja/tai organisaatiosi vastuuhenkilöiltä:

  1. Ovatko kaikki päivittäisessä bisneksessämme tarvitsemamme sopimustiedot helposti sekä liiketoiminnan että hallinnon saatavilla? Toisin sanoen: joutuuko joku/jotkut käyttämään runsaasti aikaa mappien tai levynkulmien kaiveluun – ja sen jälkeen toimittamaan tiedon tarvitsevalle paperilla tai sähköpostilla? Joka luonnollisesti tarkoittaa myös sitä, että tieto ei edelleenkään ole helposti löydettävässä paikassa ja päivittäinen etsimiskierre jatkuu!
  2. Kun eteen tulee auditointi/Due Diligence, mikä on meillä tähän käytettävien resurssien määrä?
    Toisin sanoen: Käynnistyykö organisaatiossasi viikkojen tai jopa kuukausien  työläs rumba, jotta tarvittava tieto saadaan kasaan ja esityskuntoon. Auditointitilanne on usein melkoinen painajainen jos sopimustieto on siellä minne se on sattunut kulloinkin laskeutumaan.
  3. Olemmeko unohtaneet tärkeitä määräpäivämääriä? Toisin sanoen: unohduksista on seurannut oikeudenmenetyksiä ja tarpeettomia suuriakin lisäkustannuksia. Ja samalla osa sovituista hyödyistä on suurella todennäköisyydellä jäänyt kotiuttamatta.
  4. Olemmeko joutuneet pyytämään tiettyä sopimusta toiselta sopijaosapuolelta kun oma kopio on kateissa? Toisin sanoen: varsin nolostuttavaa ja riskaabeliakin toimintaa antaa vastapuolen huolehtia sopimuksen toteutumisesta.
  5. Miten sopimustieto ja -vastuut siirtyvät avainhenkilön lähtiessä talostamme?
    Toisin sanoen: jos vastuutietoja ei ole keskitetysti kerätty, edessä on aikamoinen urakka. Tärkeän tiedon menettämisen riskeistä puhumattakaan.

Alkoiko ahdistaa? Jos vastauksista yksikin on miinuksella, asiaa kannattaa tutkia lisää. Jos useampi kysymys kilahti ikävästi korvaan, niin kannattaa todellakin saman tien lisätä myös pieni ”sopimusremontti” työlistalle.

Hallinnassa oleva sopimuskanta ja saatavilla oleva sopimustieto vapauttaa aikaasi tuottavampaan työhön ja pitää samalla sopimusriskit alhaalla. Asialla on organisaation saamien hyötyjen lisäksi vahva ”personal ROI”.

Loistavaa alkanutta elokuuta kaikille!

–Riitta & koko Sopiman tiimi

PS. Eikä sopimusasioiden kuntoon laittaminen ole edes vaikeaa jos annat meidän auttaa :) Kokeile.

Paperillinen vai paperiton sopimustenhallinta

Sopimukset voi ottaa haltuun askel askeleelta!

Kaikki ihmiset ovat tekemisissä sopimusten kanssa. Olen henkilökohtaisesti ollut yritysmaailmassa  tekemisissä sopimusten kanssa seuraavissa rooleissa: neuvottelija, laatija, hyväksyjä, allekirjoittaja, ostaja ja myyjä. Monenlaiset sopimustyypit ovat tulleet hyvinkin tutuiksi: lisenssi-, ylläpito-, työ-, osakas-, vuokra-, IPR-, konsultointi-, salassapito- ja vakuutussopimus. Lisäksi olen toiminut kymmenissä sopimustenhallintaa koskevassa projektissa erilaisissa rooleissa; projektipäällikkönä, konsulttina ja myyjänä.

Kuulostaako tutulta:

  • Olen etsinyt jotakin tiettyä sopimusta viimeisen viikon aikana tarkistaakseni mitä tulikaan sovittua. Olisin huomattavasti tehokkaampi sekä säästynyt ainakin yhdeltä päänsäryltä.
  • Mitkä sopimukset meillä päättyvätkään seuraavan kuuden kuukauden aikana? Muistan sitten myydä uudet jatkokaudet.
  • Mitäpä jos joku olisi kertonut minulle sopimuksista, joihin olisi pitänyt reagoida. Olisimme säästäneet sievoisen summan.
  • Sopimus(paperi) katosi. Tuli kalliiksi.

Hyödyt ovat kiistattomat. Tämän lisäksi jo pelkästään yrityksen riskienhallinnallisestakin näkökulmasta sopimukset olisi syytä olla hanskassa. Esimerkkinä vaikkapa vastuurajakysymykset; missä sopimuksista poiketaan yrityksemme standardista?

Miksi sitten asialle ei tehdä mitään? Miksi nämä asiat ovat pääsääntöisesti (sekä isoissa että pienissä yrityksissä/yhteisöissä) niin sanotusti lapsenkengissä? Kyseessä on perinteinen elefantti-ongelma. Sopimustenhallinta nähdään isona ja mahdottomana hankkeena toteuttaa. Tämä johtuu yleensä sopimusten ja niiden käsittelyn monimuotoisuudesta. Sopimuksia käsittelee suuri joukko erilaisia ihmisiä. Yhtäläisiä prosesseja harvoin on. Ja jos on, ne ovat funktiokohtaisia.  Tämähän tarkoittaa perinteisesti määrittelyhanketta, jotta tiedetään mitä ollaan tekemässä ja kenelle. Lisätyötä ja päänvaivaa aiheuttavat lisäksi nykyiset sopimukset, jotka on tietenkin hetimiten saatava haltuun.

Olen muutaman kerran todennut sopimustenhallinnan olevan  kuin eläkesäästämistä – se on parempi aloittaa tänään eikä huomenna. Kiitos tämän päivän tietotekniikan (SaaS-malli ja pilviratkaisut) me myös voimme aloittaa kevyesti.

Olet pärjännyt tähänkin asti nykyisilläkin metodeilla. Lisäksi elefantti on parempi palastella. Ei tästä tarvitse tehdä rakettitiedettä monimutkaisine käyttöoikeushallintoineen (vaikka nykyiset järjestelmät sen mahdollistavatkin) ja ihan oikeasti ei sitä kaikkea ole pakko viedä kerralla uuteenkaan hallintamalliin.

Mitäpä jos lähtisit liikkeelle tästä päivästä? Eikö olisikin hieno tavoite: Kaikki sopimukset, joiden kanssa olen tekemisissä tästä päivästä eteenpäin ovat ainakin hallussa. Siitä on helppo jatkaa seuraavalla askeleella: otan haltuun vanhat sopimukset sitä mukaa kun niitä käsittelen. Kolmas askel voisi olla vaikkapa projekti, jossa jo käytössä hiotun sopimustenhallintamallin mukaisesti viedään vanhaa sopimusmassaa sisään. Aloittaen luonnollisesti kriittisimmästä päästä.

Aloita sopimussäästäminen tänään, jotta sopimukset eivät olisi pelkkää paperia.

 

Photo credit: Nutdanai Apikhomboonwaroot
Follow

Get every new post delivered to your Inbox.